Pietari-Helsinki ja keskustelu rajalla

Seuraava teksti on tallennettu tekstiviestiin perjantain ja lauantain välisenä yönä ja siirretty sitten tänne.

Istun minibussissa kuoppaisella maantiellä. Bussin ajovalojen lisäksi perjantaiyön pimeyttä rikkoo välillä lähestyvä valo, joka hetken päästä jakautuu kahdeksi ympyräksi. Vaalimaan raja-asema lähestyy kovaa vauhtia, mutta Helsinkiin on vielä matkaa neljä tuntia. Täytyy tappaa aikaa laittamalla ajatuksia tekstiviestiin. Siirrän tämän koko maailman luettavaksi huomenna päästessäni Hassen koneelle.

Kulutan transitin penkkejä miespuolisen kuskin, naispuolisen "matkanjohtajan" ja seitsemän eri ikäisen naisen kanssa. Vieressäni istuva Victoria kertoi, että naisten täytyy reissata Suomessa ahkerasti saadakseen viisumin, jolla pääsee esimerkiksi Espanjaan. Näin he joutuvat todistamaan konsulaatille todelliset matkailuintressinsä, sillä passeja myöntävät kaverit pelkäävät naisten etsivän ulkomailta aviomiehiä, tarkoituksenaan jättää Venäjä taakseen kokonaan. Miesten kohdalla pelkoa ei ole, sillä "he tulevat tietenkin takaisin."

Tämä bussimatka Venäjän kulttuuripääkaupungin ja Suomen pääkaupungin välillä on muuten uskomattoman edullinen: 15 euroa! Jos viisumi on hallussa, niin matkakustannuksista matkat Pohjolan Venetsiaan eivät jää kiinni. Kahdeksasta matkustajasta kertyy siis 120 euroa, josta vähennetään ainakin kahden ihmisen palkka, polttoainekulut ja muut. Tällä bisneksellä tuskin syrjäytetään erästä meksikolaista teleoperaattorilordia maailman rikkaimman ihmisen paikalta. Siis rahassa mitattuna: olenhan itsekin rikkaampi!

(toinen viestiin tallennettu merkintä 2h myöhemmin)

Keskustelu Suomen rajalla:

RV= rajavartija, VO=vaihto-opiskelija

RV: Onko tuo venäläinen nainen teidän seurassa?
VO: On joo. Tai siis samalla minibussilla tultiin.
RV: Tiiätkö onko hänellä muita matkatavaroita?
VO: No varmaan tuolla minibussissa. Niinku meillä kaikilla.
RV: Aivan. Ettei vaan tyttö oo Espanjaan menossa. Tiedätkö?
VO: Helsinkiin meinas pariksi päivää. Sitten meinas Pietariin palata.
RV: USkotko tuota naista? Vaikka ootte tunteneet toisenne vasta pari tuntia?
VO: No todellakin. Miksi se ois mulle koko matkan satuja kertonut.
RV: No näytähän passia vielä. Ettet vaan iteki oo joku virolainen tai venäläinen, ku noin puhemiehenä toimit.
(Vaihto-opiskelija ei reagoi ajatellen, että rajamies pelleilee. Passintarkastushan on jo takana.)
RV: No näytähän sitä passia nyt!
(vaihto-opiskelija näyttää passiaan)
RV: Selvä. Kunhan selviää, että tuo tyttö on valehdellut, niin sen viisumi revitään ja nainen lähetetään takaisin sinne Uralille, vai mistä lie tulee.
OV: Aivan. Se siis valehteli teille?
RV: No ei vielä tiedetä. Mutta katotaanpa laukut!